Pilvenmäki

Käyttöön vuonna 1949

Pilvenmäen ravirata otettiin käyttöön vuonna 1949, ja sitä on siitä lähtien omistanut ja operoinut Forssan Seudun Hippos ry, joka perustettiin jo vuonna 1898. Yli seitsemänkymmentä vuotta samalla paikalla toiminut rata tekee Pilvenmäestä yhden Suomen historiallisimmista ravikeskuksista.

Seuran pitkä historia – perustettu jo 1800-luvun lopulla – kertoo siitä, kuinka juurtunutta hevosperinne Forssan seudulla on ollut jo ennen nykyisen radan rakentamista. Vuosikymmenten mittainen jatkuvuus samalla tontilla on tehnyt Pilvenmäestä myös merkittävän valmennuskeskuksen, jonka ympärille on kasvanut laaja hevosalan infrastruktuuri.

Katettu katsomo rakennettiin alun perin vuoden 1968 Kuninkuusravien yhteydessä, ja se avattiin jo kaksi vuotta aiemmin, 1966. Toinen katsomorakennus valmistui vuonna 1975, ja yhdessä nämä kaksi rakennusta ovat palvelleet rataa vuosikymmenten ajan.

Suurkilpailun tuoma investointi 1960-luvun lopulla oli tyypillinen tapa, jolla suomalaiset ravikeskukset kehittyivät: Kuninkuusravien isännöinti toimi usein sysäyksenä, joka mahdollisti merkittävät rakennusinvestoinnit, jotka muuten olisivat voineet viivästyä vuosia.

Neljä Kuninkuusravit-kertaa ja omat suurkilpailut

Pilvenmäellä on ajettu Kuninkuusravit neljä kertaa vuosikymmenten aikana. Radan nykyisin merkittävimmät omat kilpailut ovat Tammavaltikka ja Pilvenmäki Special, jotka molemmat ovat vakiintuneet osaksi radan vuosittaista kalenteria. Alueella on järjestetty ravien lisäksi myös moottoripyöräajoa ja autotapaamisia, mikä kertoo radan monikäyttöisyydestä myös ravitoiminnan ulkopuolella.

Kilpailukalenterin ohella Pilvenmäen suurin erikoisuus on sen rooli valmennuskeskuksena: alueella toimii noin kaksikymmentä ammattivalmentajaa ja noin kolmesataa valmennettavaa hevosta, mikä tekee siitä yhden maan suurimmista keskittyneistä valmennusalueista.

Tämä keskittymä tarkoittaa, että Pilvenmäellä nähdään ravipäivän ulkopuolellakin jatkuvasti kilpahevosia matkalla harjoituksiin tai niistä takaisin. Moni radalla kilpaileva hevonen asuu ja harjoittelee aivan radan välittömässä läheisyydessä, mikä on harvinaista suomalaisella maakuntaradalla.

Vierailu valmennuskeskuksessa

Rata sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Forssan keskustasta, joten sinne pääsee vaivattomasti. Toimisto palvelee satunnaisesti, mutta ravipäivinä radalla on aina henkilökuntaa kello yhdeksästä alkaen. Alueella toimii myös oma hevosklinikka, joka palvelee valmennuskeskuksen laajaa hevosmäärää.

Valmennuskeskuksen läsnäolo näkyy vierailijalle konkreettisesti: tallialue on huomattavasti laajempi kuin monella muulla maakuntaradalla, ja ravipäivän ulkopuolellakin alueella on jatkuvasti liikettä, kun hevosia valmennetaan päivittäin.

Oma hevosklinikka tarkoittaa, että alueella on saatavilla eläinlääkäripalveluita ilman, että hevosia tarvitsee kuljettaa muualle. Tämä on tehnyt Pilvenmäestä houkuttelevan sijoittumispaikan valmentajille, jotka arvostavat sitä, että kaikki tarvittava löytyy saman katon alta.

Forssan seudun ravikulttuuri

Pilvenmäki on Forssan seudun hevostalouden sydän, ja sen pitkä historia näkyy siinä, kuinka syvälle ravikulttuuri on juurtunut paikalliseen identiteettiin. Seuran yli sata vuotta vanha historia ja radan seitsemän vuosikymmentä samalla paikalla tekevät yhdessä Pilvenmäestä yhden Suomen vakaimmista ravikeskuksista.

Teivon vinkki: Pilvenmäen laaja tallialue kannattaa kiertää ravipäivän yhteydessä – harvalla radalla pääsee näkemään yhtä laajaa valmennustoimintaa yhdellä kertaa.

Pilvenmäen seuraavat ravipäivät löydät ravikalenterista, ja muihin Suomen ratoihin voi tutustua raviradat-osiossa. Ravivalmentajan työstä kertoo tarkemmin oma sivu, ja hevosen omistamisesta oma opas.

Läheinen Vermo pääkaupunkiseudulla on monelle pilvenmäkeläiselle talliyrittäjälle luonteva kilpailukohde omien ravipäivien lisäksi, sillä matka sinne on kohtuullinen.

Valmennuskeskuksen ja kilpailupaikan yhdistelmä tekee Pilvenmäestä poikkeuksellisen: harvalla suomalaisella maakuntaradalla nähdään yhtä paljon päivittäistä hevostoimintaa ravipäivien ulkopuolella, mikä tekee alueesta elävän ympäri vuoden, ei vain kilpailupäivinä.