Lappee

Harapaisista nykyiselle paikalle

Lappeenrannassa on ravattu jo 1940-luvun lopulta lähtien, jolloin toiminta keskittyi Harapaisten kaupunginosaan. Nykyinen Lappeen ravirata avattiin vasta vuonna 1973 nykyisellä paikallaan, muutaman kilometrin päässä keskustasta länteen, lentokentän tuntumassa. Siirto Harapaisista uuteen paikkaan mahdollisti nykyaikaisemman ravikeskuksen rakentamisen, jossa oli tilaa sekä kilpailutoiminnalle että kasvavalle yleisölle.

Radan operaattorin nimi on vaihtunut historian aikana: alun perin toimintaa pyöritti Lappeenrannan Keskusravirata Oy, mutta vuonna 2006 nimi muutettiin Lappeenrannan Ravirata Oy:ksi. Nimenvaihdos heijasti laajempaa organisaatiomuutosta, mutta itse rata ja sen toiminta jatkuivat muutoksesta huolimatta samalla paikalla.

Vuosina 1988-1989 valmistui uusi, lähes neljänsadan paikan ravintolakatsomo baareineen ja totopisteineen, ja jo aiemmin, vuonna 1980, katsomotilaa oli laajennettu merkittävästi. Nämä investoinnit ovat pitäneet Lappeen ajan tasalla nykyaikaisen ravitoiminnan vaatimuksissa.

Radan kehitys 1970-luvulta 1980-luvun lopulle kertoo tyypillisestä suomalaisesta ravikeskuksen kasvutarinasta: ensin rakennettiin itse rata, sitten laajennettiin katsomoa kysynnän kasvaessa, ja lopulta täydennettiin kokonaisuutta ravintola- ja totopalveluilla. Lappee on tästä hyvä esimerkki, sillä sen kehitys ajoittuu selkeästi näihin kolmeen vaiheeseen.

Suomen suurin ravitapahtuma

Lappeenrannassa ajettu Kuninkuusravit on kuvattu Suomen suurimmaksi ravitapahtumaksi yleisömäärällä mitattuna, parhaimmillaan jopa viisikymmentätuhatta katsojaa. Rata on isännöinyt Kuninkuusravit kolmesti radan historian aikana. Tämä tekee Lappeesta yhden niistä harvoista radoista, joiden nimi yhdistetään suoraan lajin suurimpaan yksittäiseen tapahtumaan.

Radan oma suurkilpailu, syyskuussa ajettava Villinmiehen Tammakilpailu, on järjestetty ensimmäisen kerran jo 1980-luvun alussa ja on siitä lähtien vakiintunut osaksi radan vuosittaista kalenteria. Kilpailu on suunnattu erityisesti tammoille, ja se on vuosien varrella noussut yhdeksi Etelä-Karjalan tunnetuimmista ravitapahtumista Kuninkuusravien ohella.

Vierailu lentokentän lähellä

Rata sijaitsee lähellä Lappeenrannan lentokenttää, muutaman kilometrin päässä keskustasta länteen. Toimisto palvelee sopimuksen mukaan, ja ravipäivinä katsomorakennuksesta löytyvät sekä totopiste että ravintolapalvelut. Isoimpina kilpailupäivinä, kuten Kuninkuusravien aikaan, alue on täynnä väkeä jo hyvissä ajoin.

Sijainti lentokentän lähellä tekee radasta poikkeuksellisen helposti saavutettavan myös kauempaa tuleville vierailijoille, mikä on osaltaan selittänyt Kuninkuusravien poikkeuksellisen suuria yleisömääriä juuri Lappeenrannassa.

Ravintolakatsomon paikat täyttyvät nopeasti suurina kilpailupäivinä, mutta tavallisena ravipäivänä tunnelma on huomattavasti rauhallisempi. Radan reunalta pääsee tällöin usein aivan lähelle maalisuoraa seuraamaan lähtöjen loppukirejä.

Etelä-Karjalan ravikulttuuri

Lappee on Etelä-Karjalan hevostalouden keskeisin kokoontumispaikka, ja Kuninkuusravien historia on tehnyt siitä tunnetun myös lajin ulkopuolella. Moni eteläkarjalainen muistaa suuret Kuninkuusravit-tapahtumat omakohtaisesti, ja ne ovat jääneet osaksi alueen yhteistä muistia.

Rajan läheisyys näkyy alueen ravikulttuurissa laajemminkin: Etelä-Karjala on perinteisesti ollut vilkas hevostalousalue, ja Lappee toimii tälle perinteelle luontevana keskuksena, jossa paikalliset tallit ja kauempaa tulevat vierailijat kohtaavat säännöllisesti.

Teivon vinkki: Villinmiehen Tammakilpailun päivänä radalla on tavallista enemmän väkeä – kannattaa varata aikaa sekä pysäköintiin että katsomopaikan löytämiseen.

Lappeen seuraavat ravipäivät löydät ravikalenterista, ja muihin Suomen ratoihin voi tutustua raviradat-osiossa. Kuninkuusravien historiasta kertoo tarkemmin oma sivu, ja raviurheilun juurista Suomessa historia-sivu.

Naapurirata Kouvolan ravirata tarjoaa Kaakkois-Suomen raviväelle vaihtoehdon Lappeen rinnalle, ja molemmilla on omat vahvat suurkilpailunsa vuoden mittaan.

Lappeen tarina – vaatimattomasta alusta Harapaisissa Suomen suurimman ravitapahtuman toistuvaksi näyttämöksi – on hyvä esimerkki siitä, kuinka maakuntarata voi kasvaa merkitykseltään paljon oman alueensa rajoja suuremmaksi, kun olosuhteet ja sijainti osuvat kohdalleen.