Elitloppet

Historia

Elitloppet ajettiin ensimmäisen kerran 1952 nimellä Solvallas Jubileumslopp. Kilpailu on ajettu siitä lähtien joka vuosi Solvallan raviradalla Brommassa, Tukholmassa, ja siitä on vuosikymmenten myötä muodostunut yksi koko lajin arvostetuimmista tapahtumista maailmassa. Kilpailu ajetaan perinteisesti toukokuun viimeisenä sunnuntaina, ja siitä on tullut Ruotsin ravikalenterin ehdoton kohokohta – tapahtuma, joka kerää huomiota myös ravien ulkopuolisessa ruotsalaismediassa.

Lähtötapa on vaihtunut kilpailun historian aikana: vuosina 1952–1961 käytettiin volttilähtöä, ja vuodesta 1962 lähtien kilpailu on ajettu moottoroidulla autolähdöllä. Siirtyminen autolähtöön oli osa laajempaa kehitystä, joka näkyi samaan aikaan monella muullakin Euroopan huippuradalla: autolähtö mahdollisti tasaisemman ja hallitummin liikkeelle lähtevän kentän kuin perinteinen volttilähtö.

Kilpailun kulku

Elitloppet poikkeaa monesta muusta suurkilpailusta kilpailumuodoltaan: samana päivänä ajetaan kaksi karsintaa, joista parhaat kahdeksan hevosta selviävät iltapäivän finaaliin. Matka on 1 609 metriä eli tasan maili. Koko kilpailu – karsinnat ja finaali – ratkeaa siis yhden päivän aikana, mikä tekee Elitloppet-päivästä poikkeuksellisen intensiivisen sekä hevosille että katsojille: sama hevonen joutuu ajamaan kaksi kovaa lähtöä muutaman tunnin sisällä toisistaan.

Karsintojen ja finaalin yhdistelmä samana päivänä tarkoittaa, että hevosen on osoitettava kuntonsa kahdesti ennen kuin se voi kutsua itseään Elitloppet-voittajaksi. Tämä eroaa esimerkiksi St. Michel -ajosta, joka ratkeaa suoraan yhdellä ajolla ilman karsintoja – Elitloppet vaatii sitkeyttä ja palautumiskykyä kesken kilpailupäivän.

Mikä tekee kilpailusta erityisen

Elitloppetin voittajalistalla on lajin suurimpia nimiä. Italialaistähti Varenne voitti kilpailun kahdesti peräkkäin, ja sitä valmensi tuolloin suomalainen Jori Turja, joka toimi valmentajana Ruotsissa ennen siirtymistään myöhemmin Italiaan. Muita moninkertaisia voittajia ovat muun muassa Timoko, Copiad ja Mack Lobell – nimiä, jotka tunnetaan koko lajin historiassa, ei vain Elitloppetin osalta. Kahden karsinnan ja finaalin voittaminen samana päivänä toistuvasti eri vuosina kertoo siitä, että moninkertaiset Elitloppet-voittajat kuuluvat lajin kaikkien aikojen parhaimmistoon.

Suomiyhteys

Suomalaisen kärkiohjastajan paras Elitloppet-sijoitus on Jorma Kontion toinen sija ruotsalaishevosella. Suomalaisomisteisen tai -kasvattaman lämminverisen hevosen voittoa Elitloppetissa ei ole vielä nähty, mutta kylmäveristen rinnakkaiskilpailussa, Elitkampenissa, suomalaishevoset ovat menestyneet useasti. Varennen tapauksessa suomalaisyhteys kulkee valmentajan kautta: Jori Turjan käsissä italialaistähti voitti Elitloppetin lisäksi samana kautena myös Prix d’Amériquen – harvinainen kaksoisvoitto kahdessa lajin arvostetuimmassa kilpailussa saman kauden aikana.

Kontion toinen sija Elitloppetissa on suomalaisittain edelleen paras yksittäinen tulos tässä kilpailussa, ja se muistetaan raviväen keskuudessa yhtenä suomalaisen ohjastajaosaamisen näytöistä kansainvälisellä huipulla. Toisen sijan saavuttaminen kilpailussa, jossa vastassa on Euroopan ja Amerikan kärkihevoset, vaatii poikkeuksellisen tarkkaa ajoa sekä karsinnassa että finaalissa.

Kaksi karsintaa, yksi finaali

Elitloppetin karsintajärjestelmä on itsessään osa kilpailun draamaa. Kenttä jaetaan kahteen karsintaan, ja kummastakin selviää neljä parasta hevosta finaaliin – yhteensä kahdeksan hevosta iltapäivän ratkaisevaan lähtöön. Koska kumpikin karsinta ajetaan omana lähtönään, hevonen voi joutua karsinnassa kovaan vastustukseen, vaikka se lopulta olisikin koko kentän paras – karsintajako ratkaisee osittain sen, kuinka helppo tai vaikea reitti finaaliin kullekin hevoselle muodostuu.

Tämä kaksivaiheisuus tekee Elitloppetista myös taktisesti kiinnostavan seurattavan: ohjastajan on mietittävä, kuinka paljon voimia käyttää jo karsinnassa, jotta hevosella riittää vielä energiaa finaaliin muutamaa tuntia myöhemmin.

Teivon vinkki: Elitloppet-päivänä kannattaa seurata jo aamupäivän karsintoja – ne paljastavat, mitkä hevoset ovat parhaassa vireessä ennen iltapäivän finaalia.

Solvallan rata

Solvalla Brommassa, Tukholman läntisessä osassa, on yksi Ruotsin suurimmista ja tunnetuimmista raviradoista, ja Elitloppet on sen kalenterin ehdoton kohokohta. Rata on rakennettu erityisesti suurten yleisömäärien varalle, ja Elitloppet-päivänä katsomo täyttyy tavalla, joka poikkeaa selvästi radan tavallisista kilpailupäivistä.

Elitloppet osana kansainvälistä kalenteria

Elitloppet ajoittuu kalenterissa kevään ja alkukesän vaihteeseen, samaan aikaan kun myös muut Euroopan suurkilpailut käyvät vilkkaimmillaan. Moni Elitloppetissa nähty hevonen kilpailee saman kauden aikana myös muissa arvostetuissa kutsukilpailuissa, kuten Hugo Åbergs Memorialissa Jägersrossa, mikä tekee Elitloppetista luontevan osan laajempaa kansainvälistä huippukilpailujen ketjua.

Muihin kansainvälisiin huippukilpailuihin, kuten Prix d’Amériqueen, voi tutustua tarkemmin omalla sivullaan, ja kaikki Suomen ja maailman suurkilpailut löytyvät suurkilpailut-osiosta. Lämminverisen ravihevosen ominaisuuksista kertoo oma sivunsa.