Suurkilpailut

Mikä erottaa suurkilpailun tavallisesta ravi-illasta

Suurkilpailu on tyypillisesti kutsukilpailu tai muuten rajattu avoimen luokan lähtö, johon pääsevät vain lajin kärkihevoset. Osaan kuuluu karsintoja ennen finaalia, osa taas ratkeaa suoraan yhdessä lähdössä ilman välivaiheita. Yhteistä on kansainvälinen taso: parhaat lähdöt keräävät osallistujia useasta maasta, ja moni niistä on osa laajempaa eurooppalaista kilpailukiertuetta. Yleisömäärät ovat myös aivan omaa luokkaansa – suurkilpailupäivänä radan katsomo täyttyy tavalla, johon tavallinen ravi-ilta ei yllä, ja tapahtuma näkyy laajasti myös ravien ulkopuolisessa mediassa.

Kilpailumuodotkin vaihtelevat: osa suurkilpailuista ajetaan suorana finaalina ilman karsintoja, kuten St. Michel -ajo, kun taas toisissa, esimerkiksi Elitloppetissa, karsinnat ja finaali käydään samana päivänä. Osa käyttää autolähtöä, osa – kuten Prix d’Amérique pääosin – perinteistä volttilähtöä. Nämä erot näkyvät jo lähtölistalla ja vaikuttavat siihen, millaista ajoa kilpailu vaatii.

Suomen oma suurkilpailu: Kuninkuusravit

Kuninkuusravit on Suomen oma, muista poikkeava suurkilpailu: siinä kilpailevat vain suomenhevoset, ja tapahtuma kiertää eri raviradoilla vuosittain sen sijaan, että sillä olisi kiinteä kotirata. Ensimmäinen virallinen kilpailu ajettiin 1924, ja tapahtumasta on kasvanut vuosikymmenten myötä yksi Suomen suurimmista yleisötapahtumista ylipäätään. Kilpailu ratkeaa kolmen osamatkan yhteisajalla kahden päivän aikana, mikä tekee siitä poikkeuksellisen myös kilpailumuodoltaan – voittoon ei riitä yksittäisen lähdön voitto, vaan koko viikonlopun tasainen suoritus ratkaisee.

Kansainväliset kutsukilpailut Suomen radoilla

Suomen radoilla ajetaan myös useita kansainvälisiä suurkilpailuja, joihin osallistuu lämminverisiä huippuhevosia ympäri Eurooppaa. Finlandia-ajo Vermossa avaa perinteisesti Suomen suurten ravikilpailuviikonloppujen kauden ja on osa eurooppalaista Grand Circuit -sarjaa. St. Michel -ajo ajetaan Mikkelin pyöreällä, poikkeuksellisen nopealla radalla, ja siellä on nähty useita maailmanennätysvauhteja. Suomen Derby Vermossa ja Kriterium Teivolla ovat puolestaan kasvattajakilpailuja, joissa hevonen ilmoitetaan mukaan jo varsana – ne mittaavat nimenomaan kotimaista lämminveristä kasvatustyötä.

Maailman huippukilpailut

Osa lajin arvostetuimmista kilpailuista ajetaan Suomen rajojen ulkopuolella, mutta niillä on silti vahva suomalaisyhteys. Elitloppet Solvallassa Tukholmassa ja Prix d’Amérique Vincennesissä Pariisissa ovat lajin arvostetuimpia yksittäisiä kilpailuja, ja molemmissa suomalaisohjastaja Jorma Kontio on ajanut kärkisijoille. Hugo Åbergs Memorial Jägersrossa on yksi Ruotsin suurimmista vuotuisista kilpailuista, ja sen on suomalaisohjastajakin voittanut.

Yhteistä näille ulkomaisille kilpailuille on se, että ne kokoavat paikalle koko lajin eliitin – samat hevoset ja ohjastajat, jotka nähdään Elitloppetissa, kilpailevat usein myös Prix d’Amériquessa ja Hugo Åbergs Memorialissa samana kautena. Suomalaiskatsojalle näiden seuraaminen avaa näkymän siihen, missä oma laji seisoo kansainvälisessä vertailussa.

Kasvattajakilpailut omana ryhmänään

Osa Suomen suurkilpailuista ei ole kutsukilpailuja lainkaan, vaan niin sanottuja kasvattajakilpailuja. Suomen Derby ja Kriterium ovat tästä hyviä esimerkkejä: hevonen ilmoitetaan niihin mukaan jo varsana, ja omistaja maksaa osallistumisoikeudesta useassa erässä vuosien varrella ennen kuin hevonen edes pääsee starttiin asti. Tämä poikkeaa selvästi kutsukilpailuista, joihin parhaat hevoset kutsutaan mukaan vasta, kun niiden taso on jo osoitettu radalla. Kasvattajakilpailut mittaavat siis nimenomaan sitä, kuinka hyvin etukäteen osataan tunnistaa lupaavat varsat – riski otetaan jo ennen kuin hevonen on ajanut yhtäkään kilpailua.

Suomalaisia nimiä kansainvälisellä kentällä

Vaikka moni suurkilpailu ajetaan Suomen rajojen ulkopuolella, suomalaiset ohjastajat ja valmentajat näkyvät niissä toistuvasti. Sekä Elitloppetissa että Prix d’Amériquessa on nähty suomalaisohjastajan kärkisijoitus, ja Hugo Åbergs Memorialin on suomalaisohjastaja jopa voittanut. Nämä hetket kertovat siitä, että suomalainen raviosaaminen mitataan säännöllisesti myös kansainvälisellä huipulla, ei vain kotimaisilla radoilla.

Teivon vinkki: Jos haluat tutustua suurkilpailuihin, aloita siitä, joka ajetaan lähimmällä radalla – radan oma sivu kertoo tarkemmin kilpailun historiasta ja kulusta.

Jokaisella suurkilpailulla on oma sivunsa, jossa käydään läpi kilpailun historia, matka ja lähtötapa sekä se, mikä tekee juuri siitä kilpailusta erityisen. Ravikalenterista näet, milloin seuraava suurkilpailu on radalla, ja raviradat-osiosta löydät tarkemmat tiedot jokaisesta kilpailun isäntäradasta.