Ravisanasto – ravien termit selitettynä

Ravikuulutus ja lähtölista käyttävät omaa sanastoaan, joka voi tuntua alkuun vieraalta. Tälle sivulle on koottu yleisimmät termit yhteen paikkaan – kun ne ovat tuttuja, lähtölistan ja kuulutuksen seuraaminen käy paljon luontevammin. Sanasto on jaettu aihepiireittäin: ensin kilpailutilanteen sanat, sitten lähtöön ja askellajiin liittyvät termit, ja lopuksi hevosiin, ihmisiin ja kilpailuluokkiin liittyvä sanasto.

Moni termi on lyhyt ja kuulostaa aluksi hankalalta juuri siksi, että se on tarkoitettu käytettäväksi nopeasti, kesken kilpailun kulun kuvailun. Kun sanasto on kerran opeteltu, huomaa nopeasti, että samat muutama kymmenen termiä riittävät seuraamaan lähes minkä tahansa ravikilpailun kulkua radalla, TV:stä tai netistä.

Kilpailutilanteen sanasto

Nämä termit kuvaavat hevosen asemaa juoksun aikana, ja niitä kuulet eniten juuri kuulutuksesta, kun kuuluttaja seuraa lähdön kulkua reaaliajassa ja kertoo, mikä hevonen on missäkin kohtaa kenttää.

Termi	Selitys
kärki / piikki	Johtava asema kilpailussa – kärjessä juokseva hevonen.
johto	Kärjessä oleva hevonen tai asema.
kuolemanpaikka (kuolema)	Asema, jossa hevonen juoksee johtavan hevosen rinnalla ilman edellä juoksevan hevosen antamaa ilmanvastuksen suojaa. Raskas paikka juosta koko matka.
parijono	Kaksi hevosta rinnakkain – esimerkiksi johtava hevonen ja sen rinnalla juokseva – muun kentän muodostaessa yhden jonon niiden takana.
rinnalla	Hevonen juoksee toisen hevosen vierellä, ei sen takana.
pussi(ssa)	Tilanne, jossa hevonen on muiden hevosten ympäröimä eikä pääse etenemään.
loppukiri	Kilpailun viimeinen kiihdytysvaihe ennen maalia.

Näistä termeistä varsinkin kuolemanpaikka ja pussissa oleminen kertovat, miksi lähdön kulku ei aina mene ennätysten mukaan: hevonen voi olla nopeampi kuin sen sijoitus antaa ymmärtää, jos se on joutunut juoksemaan raskaassa asemassa tai ei ole päässyt etenemään lainkaan.

Lähtö ja askellaji

Voltti – ympyränmuotoinen kierros, jota hevoset ajavat ennen volttilähtöä.
Laukka – nelitahtinen askellaji, jolla ravihevonen ei saa juuri edetä kilpailussa. Liiallinen laukka johtaa hylkäykseen. Autolähtö ja volttilähtö käy läpi tarkemmin, miten eri lähtötavat vaikuttavat kilpailuun.
Peitsi / peitsintä – kaksitahtinen askellaji, jossa saman puolen jalat liikkuvat samanaikaisesti. Nopeampi kuin ravi mutta harvinaisempi Suomessa; peitsivät hevoset eli peitsarit kilpailevat yleensä omissa lähdöissään.

Askellajin hallinta on koko lajin ydin: ravi ja peitsi ovat sallittuja, mutta laukka ei ole. Tämä sääntö erottaa raviurheilun laukkaraveista, joissa hevonen saa juosta vapaasti nelijalkaisaskellusta koko matkan.

Hylkäys ja hylkäyskoodit

Kun juoksu jätetään pisteytyksen ja sijoituksen ulkopuolelle sääntöjen vastaisen suorituksen vuoksi, tuloksessa näkyy lyhenne, joka kertoo hylkäyksen syyn.

Koodi	Syy
hpl	Pitkä yhtäjaksoinen laukka.
hll	Useita laukkoja, esimerkiksi kolme laukkaa tai kaksi laukkaa joista jälkimmäinen liian pitkä.
hel	Laukka tai peitsintä, joka on tuonut hevoselle etua kilpailussa, esimerkiksi ohitus laukalla.
hml	Laukka tai käynti maalisuoralla tai maalissa.
hkä	Hevonen pysähtyy tai kävelee kesken juoksun.
hrp	Hevonen poistuu omalta radaltaan tai saa etua väärällä ajolinjalla.
hyl	Hylkäys vakavan säännönvastaisuuden, esimerkiksi törkeän väistämisvelvollisuuden rikkomuksen, vuoksi.

Ponikilpailuissa hylkäyksen rajat ovat tiukemmat kuin isojen hevosten kilpailuissa – yksittäinen laukka saa kestää huomattavasti lyhyemmän matkan ennen hylkäystä. Hylkäyskoodi näkyy tuloksessa aina hevosen kohdalla, joten pelkästä tuloslistasta näkee heti, jättikö hevonen kilpailun kesken oman virheensä vai jonkin muun syyn takia.

Ajat ja ennätykset

Km-aika – hevosen juoksuaika muunnettuna yhtä kilometriä kohden. Yleisin tapa ilmoittaa ja vertailla ravihevosten nopeuksia.
Ennätys / rekordi – hevosen paras koskaan ajama km-aika, yleensä eriteltynä lähtötavan ja matkan mukaan.
Tähtijuoksija, suurjuoksija, valiojuoksija, superjuoksija, huippujuoksija – suomenhevosten ja lämminveristen nopeusluokkia, jotka perustuvat hevosen km-ennätykseen. Tarkat aikarajat vaihtelevat hevostyypin mukaan, joten ne kannattaa tarkistaa ajantasaisesta lähteestä, kun haluat tietää juuri tietyn luokan täsmällisen rajan.

Lähtölistan sarakkeista ja niiden lukemisesta kerrotaan tarkemmin lähtölistan lukeminen -sivulla. Km-aika on hyödyllinen juuri siksi, että se tekee eri pituisista matkoista suoraan vertailukelpoisia: sama hevonen voi juosta lyhyen ja pitkän matkan hyvin eri kokonaisajalla, mutta km-aika kertoo silti suoraan, kumpi juoksu oli nopeampi.

Hevonen ja lähtö

Termi	Selitys
lähtönumero	Hevosen lähtöpaikkaa vastaava numero, joka näkyy myös hevosen voilokissa kilpailun aikana.
voilokki	Hevosen kyljille kilpailun ajaksi puettava, lähtönumeron ja usein värikoodin sisältävä numerolappu.
tasoitus / takamatka	Etu- tai lisämatka, jonka avulla eritasoiset hevoset saadaan tasaväkisemmiksi volttilähdössä.
sekki	Päänostoa estävä nahkaremmi, jota käytetään osalla kilpahevosista.
kengitys	Hevosen kenkien tila – esimerkiksi kaikki neljä kenkää, ei etukenkiä tai ei kenkiä lainkaan – merkitään lähtölistaan lyhentein.

Näistä merkinnöistä lähtönumero ja voilokki ovat ne, jotka näkyvät suoraan radalla katsojalle: voilokin väri ja numero kertovat heti, mistä hevosesta on kyse, vaikka istuisi kaukana maalisuorasta.

Ihmiset radan varrella

Ohjastaja – henkilö, joka ajaa tai ohjaa hevosta kärryiltä kilpailussa.
Valmentaja – henkilö, joka vastaa hevosen harjoittelusta ja kilpailuun valmistamisesta. Voi olla sama tai eri henkilö kuin ohjastaja.
Lainaohjastaja – ohjastaja, joka ei itse valmenna, vaan ajaa vain muiden valmentamien hevosten kilpailuja.

Ravivalmentajan työstä ja lisensseistä kerrotaan enemmän omalla sivullaan. Lähtölistassa ohjastajan ja valmentajan erottaminen toisistaan kannattaa opetella heti alkuun, koska ne sekoittuvat helposti keskenään, vaikka tarkoittavat kilpailussa aivan eri roolia.

Hevostyypit

Suomenhevonen – Suomen oma, alun perin työ- ja maatalouskäyttöön jalostettu hevosrotu, joka on nykyisin ennen kaikkea ravihevosrotu.
Lämminverinen (ravuri) – nopeaan raviurheiluun jalostettu, kevyempi hevostyyppi.
Kylmäverinen – raskaampi, voimakkaampi hevostyyppi, jolla on omat lähtönsä.

Hevoset-osio käy nämä ja muut rodut läpi tarkemmin. Lähtölistassa hevostyyppi näkyy usein jo lähdön otsikossa, koska suomenhevoset ja lämminveriset kilpailevat lähes aina omissa lähdöissään.

Kilpailut ja luokat

Koelähtö – kilpailunomainen harjoituslähtö, jolla osoitetaan hevosen kilpailukelpoisuus ennen ensimmäistä varsinaista kilpailua.
Kutsukilpailu – korkeatasoinen kilpailu, johon osallistujat kutsutaan erikseen.
Suurkilpailu – merkittävä, korkean tason kilpailu.
Kuninkuusravit – vuosittaiset arvokilpailut rekisteröidyille oriille ja tammoille.

Nämä termit näkyvät erityisesti kilpailuohjelmissa ja kilpailukalentereissa: kutsukilpailu ja suurkilpailu kertovat heti, että kyseessä on tavallista korkeatasoisempi lähtö, johon kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka ei muuten seuraisi joka viikonlopun ohjelmaa tarkasti.

Teivon vinkki: Opettele ensin kärki, kuolemanpaikka ja laukka – ne kolme selittävät jo suurimman osan siitä, mitä kuulutuksessa sanotaan kesken lähdön.

Sanaston lisäksi kannattaa tutustua autolähtöön ja volttilähtöön, jotka selittävät, miten lähtötapa vaikuttaa koko kilpailun kulkuun. Koko lajin kokonaiskuva löytyy raviurheilu-osion etusivulta.

Miten sanasto kannattaa opetella

Kaikkia termejä ei tarvitse muistaa kerralla. Kannattaa aloittaa niistä sanoista, jotka toistuvat useimmin kuulutuksessa – kärki, johto, kuolemanpaikka ja loppukiri – koska ne selittävät jo suuren osan siitä, mitä lähdön aikana sanotaan. Kun nämä ovat tuttuja, seuraavaksi kannattaa opetella hylkäyskoodit ja lähtölistan sarakkeiden sanasto, koska niitä tarvitaan jo ennen lähtöä, kun lukee käsiohjelmaa tai lähtölistaa etukäteen.

Sanasto kuulutuksessa ja lähtölistassa

Osa termeistä kuuluu erityisesti kuulutukseen – ne kuvaavat tilannetta, joka muuttuu koko ajan kilpailun edetessä. Toiset taas kuuluvat ennen kaikkea lähtölistaan ja tulokseen – ne ovat kiinteitä tietoja, jotka eivät muutu kilpailun aikana. Kun osaa erottaa nämä kaksi ryhmää toisistaan, on helpompi tietää, mistä mikäkin termi kannattaa etsiä: kuulutuksesta vai lähtölistasta.

Kuulutuksen sanasto muuttuu jatkuvasti lähdön edetessä – kuuluttaja kertoo reaaliajassa, kuka on kärjessä, kuka kuolemanpaikalla ja kuka jää pussiin. Lähtölistan ja tuloksen sanasto sen sijaan pysyy paikallaan: se on kirjoitettu jo ennen lähtöä tai kilpailun päätyttyä, eikä se muutu enää kesken seuraamisen. Tämän eron ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, milloin kannattaa keskittyä kuuntelemaan ja milloin lukemaan.

Uudelle katsojalle kannattaa suositella molempien seuraamista rinnakkain, ainakin aluksi: lähtölista avattuna kädessä tai näytöllä, ja korva kuulutuksessa. Näin sanat, jotka kuulutuksessa kuulet, yhdistyvät suoraan hevosiin ja tilanteisiin, joita lähtölistasta jo tunnistat etukäteen.