St. Michel -ajo

Historia

St. Michel -ajo perustettiin 1981, ja siitä kasvoi nopeasti yksi Mikkelin raviradan tunnusmerkeistä. Kilpailu rakennettiin alusta asti kansainväliseksi: se on kutsukilpailu, johon kutsutaan kahdeksan lämminveristä huippuhevosta, usein useasta eri maasta. Kutsuperiaate erottaa sen monesta muusta suomalaisesta suurkilpailusta – osallistujat eivät karsiudu mukaan kotimaisen kauden pisteillä, vaan radan järjestäjät valitsevat kentän suoraan kansainvälisen tason perusteella.

Vuosikymmenten myötä tapahtumasta on tullut heinäkuun puolivälin kaksipäiväinen ravijuhla, joka kerää Mikkeliin noin 25 000 katsojaa viikonlopun aikana. Kaksipäiväisyys tarkoittaa, että itse kutsukilpailun ympärille on rakentunut myös muuta ravitoimintaa: viikonloppuna radalla ajetaan St. Michel -ajon lisäksi muitakin lähtöjä, mikä tekee koko viikonlopusta Mikkelin raviradan vuoden suurimman tapahtuman.

Kilpailun kulku

Kilpailu ajetaan 1 609 metrin matkalla autolähdöllä, ja mukana on kahdeksan kutsuttua lämminveristä hevosta, joiden tulee olla vähintään nelivuotiaita. St. Michel -ajo ratkeaa suorana finaalina ilman karsintoja – kaikki kahdeksan hevosta lähtevät samaan lähtöön, ja voittaja selviää yhdellä ajolla. Tämä poikkeaa monesta muusta suurkilpailusta, joissa karsinnat rajaavat kenttää ennen finaalia: St. Michel -ajossa jokainen kutsuttu hevonen pääsee suoraan mittaamaan voimansa muita vastaan ilman välivaihetta.

Mikkelin rata tunnetaan pyöreästä profiilistaan, ja sitä pidetään yhtenä maailman nopeimmista tuhannen metrin radoista. Pyöreä muoto tarkoittaa käytännössä sitä, että radalla ei ole pitkiä, teräviä kaarteita, jotka hidastaisivat vauhtia – hevoset pystyvät pitämään tasaisemman ja nopeamman rytmin läpi koko matkan kuin monella muulla radalla. Juuri tämä yhdistelmä – lyhyt, pyöreä rata, autolähtö ja suora finaali ilman karsintoja – tekee St. Michel -ajosta erityisen nopeatempoisen kilpailun katsottavaksi, ja se selittää osaltaan, miksi juuri tällä radalla on ajettu niin monta ennätysaikaa.

Ikäraja ja kenttä

Kilpailuun kutsuttavien hevosten on oltava vähintään nelivuotiaita, mikä sulkee pois nuorimman ikäluokan mutta jättää mukaan sekä uransa parhaassa vaiheessa olevat että kokeneemmat, jo aiemmin menestyneet hevoset. Tämä ero moneen kasvattajakilpailuun, joissa kilpaillaan tarkasti rajatussa yhden ikäluokan sarjassa, tekee St. Michel -ajosta avoimemman vertailun: kentässä voi olla sekä nuoria nousevia tähtiä että vanhempia, jo mainetta niittäneitä huippuhevosia samassa lähdössä.

Mikä tekee kilpailusta erityisen

Radan nopeus näkyy tuloksissa: St. Michel -ajossa on ajettu useita maailman- ja Euroopan-ennätyksiä vuosien varrella. Kuuluisin niistä on italialaistähti Varennen suoritus vuonna 2002, jolloin hevonen juoksi 1 609 metrin matkan aikaan 1.09,3 – tuolloin maailmanennätys – yli 26 000 katsojan edessä. Ennätysajo yhdisti kaksi asiaa, jotka tekevät St. Michel -ajosta poikkeuksellisen: poikkeuksellisen nopean radan ja yhden aikakautensa parhaista hevosista samassa lähdössä samana päivänä.

Ennätysajot ovat tehneet kilpailusta houkuttelevan myös ulkomaisille talleille, jotka tuovat Mikkeliin säännöllisesti kärkihevosiaan mittaamaan vauhtia poikkeuksellisella radalla. Moni ulkomainen valmentaja pitää St. Michel -ajoa hyvänä tilaisuutena testata hevosensa nopeutta juuri siksi, että Mikkelin radan olosuhteet suosivat ennätysaikoja enemmän kuin useimmat muut Euroopan radat.

Viime vuosien voittajat

St. Michel -ajon kutsulista on ollut viime vuosina kansainvälinen: voittajien joukossa on ollut sekä ruotsalaisia että italialaisia huippuohjastajia. Suomalaisittain merkittävin viimeaikainen hetki koettiin, kun Santtu Raitala ohjasi Hierro Bokon voittoon – suomalaisohjastajan voitto kansainvälisessä kutsukilpailussa nousee aina erityisen huomion kohteeksi, koska kutsuvieraiden joukossa on tavallisesti enemmistönä ulkomaisia talleja. Muina vuosina kilpailun on voittanut niin ruotsalainen kuin italialainenkin ohjastaja, mikä kuvaa hyvin sitä, kuinka kansainvälinen tapahtuma St. Michel -ajosta on kasvanut perustamisestaan lähtien.

Se, että suomalaisohjastaja pystyy voittamaan kutsukilpailun, jonka kenttä on täynnä ulkomaisia kärkinimiä, on osoitus siitä, että suomalainen ohjastajataso pärjää myös silloin, kun vastassa on Euroopan parhaimmistoa. Tällaiset voitot jäävät raviväen muistiin pitkäksi aikaa, sillä ne eivät ole itsestäänselvyyksiä kansainvälisessä kutsukilpailussa.

Mikkelin rata ja koko viikonloppu

St. Michel -ajo on erottamaton osa Mikkelin raviradan identiteettiä samalla tavalla kuin Finlandia-ajo kuuluu Vermoon tai Kuninkuusravien isäntyys kunkin vuoden isäntäradalle. Kaksipäiväisen ravijuhlan aikana radan ympäristö täyttyy tavallista suuremmalla yleisömäärällä, ja tapahtuma tuo Mikkeliin kävijöitä myös muualta Suomesta ja ulkomailta. Moni raviväen edustaja suunnittelee kesän matkansa juuri St. Michel -viikonlopun ympärille, koska kutsukilpailun taso on tiedossa etukäteen – kutsuvieraslista julkaistaan hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.

Radan poikkeuksellinen nopeus ei ole sattumaa, vaan seurausta sen rakenteesta: pyöreä, tasainen profiili ilman jyrkkiä kulmia antaa hevosille mahdollisuuden ylläpitää vauhtia koko matkan ajan sen sijaan, että niiden pitäisi hidastaa ennen kaarretta ja kiihdyttää uudelleen. Tämä on tehnyt Mikkelin radasta halutun kohteen myös muille kuin St. Michel -ajon kutsuvieraille – rata tunnetaan hyvänä paikkana ajaa nopeita aikoja ympäri kautta.

Teivon vinkki: Mikkelin radan pyöreä profiili suosii tasaista, virtaavaa ajoa – katso lähtöä radan sisäkaarteen puolelta, niin näet parhaiten, miten ohjastajat käyttävät radan muotoa hyväkseen.

Mikkelin raviradasta ja sen muusta kilpailukalenterista kertoo tarkemmin radan oma sivu, ja muihin Suomen suurkilpailuihin voi tutustua suurkilpailut-osiossa. Lämminverisen ravihevosen ominaisuuksista, kuten sen käytöstä ja luonteesta ravikilpailuissa, kertoo oma sivunsa. Jos haluat vertailla St. Michel -ajoa muihin kansainvälisiin kutsukilpailuihin, Finlandia-ajo on toinen hyvä vertailukohta samalta ravikaudelta.