Kumpi on nopeampi, autolähtö vai volttilähtö?

Autolähtö tuottaa yleensä nopeampia kilpailuaikoja kuin volttilähtö, koska hevoset kiihdyttävät suoraan tasarivissä eivätkä joudu kiertämään voltteja tai lähtemään takamatkalta.

Miksi osa hevosista lähtee takamatkalta?

Volttilähdössä osa hevosista voi lähteä takamatkalta tasoituksena: paremmat hevoset joutuvat antamaan etumatkaa heikommille lähtemällä pidemmältä matkalta, jotta kilpailu pysyy tasaväkisempänä.

Autolähtö ja volttilähtö

Ravikilpailu voidaan käynnistää kahdella tavalla: autolähdöllä tai volttilähdöllä. Lähtötapa näkyy suoraan lähtölistassa ja vaikuttaa siihen, minkälaista kilpailua kannattaa odottaa – ja mitä ennätysaikoja kannattaa vertailla keskenään. Molemmat lähtötavat ovat yleisiä suomalaisessa raviohjelmassa, ja sama hevonen voi kilpailla urallaan sekä autolähdöissä että volttilähdöissä riippuen kilpailusta ja luokasta.

Autolähtö

Autolähdössä hevoset kiihdyttävät lähtöauton takana. Auto nostaa vauhtia vähitellen ja väistää radalta juuri lähtöviivalla, jolloin kilpailu alkaa virallisesti. Hevoset ovat autolähdössä kahdessa tai useammassa rivissä lähtönumeron mukaan, joten kaikki lähtevät liikkeelle suunnilleen samalta viivalta ja samalla vauhdilla.

Koska hevoset pääsevät autolähdössä heti täyteen vauhtiin ilman erillistä tasoitusta, se tuottaa yleensä nopeampia kilpailuaikoja kuin volttilähtö. Tästä syystä autolähtöennätykset merkitään lähtölistassa usein omalla tunnuksellaan erotukseksi volttilähdön ennätyksistä – niitä ei kannata verrata suoraan toisiinsa.

Autolähtö sopii erityisesti tasavahvoille kentille, joissa kaikki hevoset ovat suunnilleen samalla tasolla: kun lähtö on tasainen eikä ketään tarvitse tasoittaa, auton takaa lähteminen antaa jokaiselle hevoselle yhtä hyvät lähtökohdat heti alusta asti.

Volttilähtö

Volttilähtöä kutsutaan myös tasoituslähdöksi. Siinä hevoset kiertävät radalla niin sanottuja voltteja eli ympyröitä ennen lähtöä ja lähtevät kilpailemaan lähdönjohtajan merkistä radan suuntaisesti – ilman lähtöautoa. Volttien kiertäminen toimii samalla myös hevosten lämmittelynä juuri ennen kilpailua, kun ne liikkuvat rauhallisesti ympyrää ennen varsinaisen kilpailuvauhdin alkua.

Volttilähdössä hevoset voidaan jakaa myös eri lähtöpaikoille tasoituksena. Paremmat hevoset joutuvat tällöin antamaan tasoitusta lähtemällä heikompia pidemmältä matkalta, minkä vuoksi lähtöä kutsutaan myös tasoituslähdöksi. Hevoset jaetaan perusmatkalle ja tarvittaessa takamatkoille 20 metrin välein, ja pisimmän takamatkan päättää kilpailun järjestäjä.

Tasoitusta ei anneta mielivaltaisesti: sitä voidaan myöntää vain hyväksytyin perustein, kuten Suomessa syntyneille hevosille, tammoille, hevosen iälle tai kilpailemattomuudelle, sekä muille Suomen Hippoksen hyväksymille tasoitusperusteille. Perusteiden tarkoitus on tasata kilpailua silloin, kun hevosten välillä on jokin selvä, tunnistettava ero – ei tehdä lähdöstä keinotekoisesti tasaista, vaan korjata tiedossa oleva epätasapaino ennen lähtöä.

Miksi lähtötapa kannattaa huomioida

Lähtötapa vaikuttaa suoraan siihen, minkälaista ennätysaikaa lähtölistassa kannattaa vertailla. Autolähtö- ja volttilähtöennätykset eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, koska autolähtö tuottaa lähtökohtaisesti nopeampia aikoja. Kun luet lähtölistaa, kannattaa siis aina katsoa, kumman lähtötavan ennätyksestä on kyse.

Tämä ero on syytä pitää mielessä varsinkin silloin, kun vertaa kahta hevosta, joiden parhaat ennätykset on ajettu eri lähtötavoilla. Pelkkä numeroiden vertailu voi antaa harhaanjohtavan kuvan, jos toisen hevosen ennätys on autolähdöstä ja toisen volttilähdöstä – todellinen ero hevosten välillä voi olla joko pienempi tai suurempi kuin pelkät ajat antavat ymmärtää.

Rata ja matkat

Suomessa radat ajetaan vastapäivään. Yleisimmät kilpailumatkat ovat 1609, 2100, 2600 ja 3100 metriä, ja yleisin radan pituus on 1 000 metriä. Lähtötapa ja kilpailumatka näkyvät yhdessä lähdön otsikossa, ja ne kertovat etukäteen, minkälaista kilpailua on tulossa – lyhyt autolähtömatka on aivan erilainen kilpailu kuin pitkä volttilähtö takamatkalta.

Radan pituus vaikuttaa myös siihen, montako kierrosta hevoset ajavat kilpailumatkan aikana. Kun tyypillinen rata on noin 1 000 metriä pitkä, esimerkiksi 2 100 metrin matka tarkoittaa käytännössä reilua kahta kierrosta radan ympäri. Tämä on syytä pitää mielessä, kun seuraa kilpailua radalla: hevoset saattavat ohittaa katsomon useamman kerran ennen maalia riippuen siitä, kuinka pitkä kilpailumatka on kyseessä.

Lähtötapa ja lähdön luonne

Autolähtö ja volttilähtö tuottavat myös erilaisen kilpailudramaturgian. Autolähdössä koko kenttä lähtee liikkeelle samalta viivalta samaan aikaan, joten heti alusta lähtien nähdään, ketkä ottavat kärkiaseman. Volttilähdössä sen sijaan takamatkalta lähtevät hevoset joutuvat ajamaan itsensä kiinni muuhun kenttään ennen kuin varsinainen taktinen kilpailu edes alkaa – tämä tekee volttilähdön alkuvaiheesta usein tapahtumarikkaamman kuin autolähdön.

Kokenut katsoja osaa lukea molemmista lähtötavoista erilaisia vihjeitä tulevasta kilpailusta jo ennen kuin lähtö edes alkaa. Autolähdössä kannattaa katsoa lähtöpaikkaa: sisemmältä radalta lähtevä hevonen pääsee usein helpommin hyvään asemaan. Volttilähdössä taas kannattaa katsoa, kuinka paljon tasoitusta kukin hevonen saa – suuri tasoitus tarkoittaa pidempää matkaa kiinniajoon ennen kuin hevonen pääsee mukaan varsinaiseen taisteluun kärkipaikoista.

Teivon vinkki: Kun vertailet hevosten ennätyksiä lähtölistassa, tarkista aina, ovatko molemmat autolähtöajaltaan vai volttilähtöajaltaan – muuten vertailu antaa harhaanjohtavan kuvan.

Lähtötapojen tuntemus auttaa myös lähtölistan lukemisessa ja koko ravisanaston ymmärtämisessä. Muut lajin perusteet löytyvät raviurheilu-osion etusivulta.