Raviurheilu
Raviurheilu selitettynä: miten kilpailu etenee, mitä autolähtö ja volttilähtö tarkoittavat, ja miten pääset mukaan lajiin ravikoulusta hevosen omistamiseen.
Raviurheilu
12
Historia Raviurheilun historia Suomessa 1800-luvulta nykypäivään: ensimmäiset kilpailut, Suomen Hippoksen synty ja lämminveristen tulo raviradoille. Lue lisää Monté Monté on ravikilpailun muoto, jossa ohjastaja ratsastaa hevosen selässä kärryjen sijaan. Näin monté eroaa kärryravista ja mitkä säännöt sitä koskevat. Lue lisää Poniravit Poniravit ovat lasten ja nuorten oma kilpailumuoto raviurheilussa: kaksi ponikategoriaa, omat ikärajat ja usein ensimmäinen askel kohti aikuisten raveja. Lue lisää 
Ravikoulu Ravikoulu opettaa hevosen ohjastamista ja ajamista kärryillä ratsastuskoulun tapaan. Näin ravikoulut toimivat Suomessa ja kenelle ne sopivat. Lue lisää Ravisanasto Ravisanasto selittää yleisimmät ravitermit: kärki, kuolemanpaikka, laukka, km-aika ja muut sanat, jotka kuulet kuulutuksesta ja näet lähtölistassa. Lue lisää Lähtötavat Autolähtö ja volttilähtö ovat ravikilpailun kaksi lähtötapaa. Näin ne eroavat toisistaan ja miksi ne vaikuttavat suoraan kilpailuaikoihin. Lue lisää Hevosen omistaminen Ravihevosen voi omistaa yksin tai osakkuutena useamman kanssa. Näin kimppaomistus toimii, mistä osuuksia löytää ja mitä ravitalli tarkoittaa. Lue lisää Omistajanvaihdos Omistajanvaihdos on ilmoitettava Suomen Hippokselle 14 vuorokauden kuluessa kaupasta. Näin sähköinen ja postitse tehtävä omistajanvaihdos toimivat. Lue lisää Ravivalmentaja Ravivalmentajan työhön ja ohjastamiseen tarvitaan Suomen Hippoksen lisenssi. Näin lisenssijärjestelmä on rakennettu ammattilaisesta harrastajaan. Lue lisää Harjoitusravit Koelähtö osoittaa hevosen kilpailukelpoisuuden ennen ensimmäistä kilpailua. Näin koelähtö, paikallisravit ja harjoitusravit eroavat toisistaan. Lue lisää Kasvatus ja jalostus Ravihevosen kasvatus alkaa jalostusarvostelusta ja päättyy varsan rekisteröintiin. Näin oriiden arvostelu, oriinpitolisenssi ja varsan tunnistus toimivat. Lue lisää Hevosalan koulutus Hevosalalle voi kouluttautua hevostalouden perustutkinnolla. Näin tutkinto, Ypäjän Hevosopisto ja Kaustisen hevosalan koulutus toimivat Suomessa. Lue lisää Raviurheilu tarkoittaa hevoskilpailua, jossa hevonen juoksee ravia – ei laukkaa – joko kärryjen edessä tai montéssa ratsastettuna. Laji yhdistää nopeuden ja tarkkuuden: hevosen pitää pysyä koko matkan oikeassa askellajissa, vaikka vauhti nousisi kovaksi. Suomessa lajia ajetaan kymmenillä radoilla ympäri maata, ja se on yksi maailman suosituimmista raviurheilulajeista asukaslukuun suhteutettuna. Tällä sivulla käydään läpi, miten kilpailu käytännössä etenee, mitä eri osa-alueita lajiin kuuluu ja mistä pääset itse mukaan.
Miten ravikilpailu käydään
Hevoset lähtevät liikkeelle joko autolähdöstä tai volttilähdöstä. Autolähtö ja volttilähtö käy läpi eron tarkemmin, mutta lyhyesti: autolähdössä hevoset kiihdyttävät lähtöauton takana tasarivissä, volttilähdössä ne kiertävät voltteja ja osa lähtee takamatkalta tasoituksena. Kummassakin tapauksessa hevosen pitää juosta ravia koko matka – jos se siirtyy laukkaan liian pitkäksi aikaa, seuraa hylkäys. Hylkäysperusteita on useita erilaisia, riippuen siitä, kuinka pitkään ja missä vaiheessa matkaa laukka tapahtuu, ja ne on koottu tarkemmin ravisanasto-sivulle.
Radat ajetaan Suomessa vastapäivään, ja yleisimmät kilpailumatkat ovat 1609, 2100, 2600 ja 3100 metriä. Kilpailut on lisäksi jaettu luokkiin ja divisiooniin hevosen aiempien tulosten ja pisteiden perusteella, jotta samantasoiset hevoset kilpailevat keskenään – tämä järjestelmä ratkaisee myös sen, montako hevosta kuhunkin lähtöön pääsee mukaan.
Volttilähdössä käytettävä tasoitus ei ole mielivaltainen: sitä myönnetään vain hyväksytyin perustein, kuten Suomessa syntyneille hevosille, tammoille, hevosen iälle tai aiemmalle kilpailemattomuudelle. Tasoitus näkyy suoraan lähtöpaikassa – heikommalle hevoselle annetaan etumatkaa, kun taas paremman hevosen pitää lähteä kauempaa. Tämä pitää lähdöt tasaväkisempinä myös silloin, kun samassa kilpailussa on sekä kokeneita että vähemmän kokeneita hevosia.
Kärryravi ja monté
Suurin osa lähdöistä ajetaan kärryravina: ohjastaja istuu kevyiden kilpakärryjen eli sulkyn päällä hevosen takana ja ohjaa hevosta ohjaksin sekä äänellä. Monté on tästä poikkeava tapa kilpailla – siinä ohjastaja istuu satulassa hevosen selässä ja koko matka ratsastetaan ravia. Monté vaatii sekä hevoselta että ratsastajalta omanlaistaan tasapainoa, koska kärryjen tuoma tuki puuttuu kokonaan, ja hylkäysrajat ovat siinä tiukemmat kuin kärryravissa. Molemmat kilpailumuodot ovat osa samaa lajia ja samaa lähtölistaa, mutta ne näkyvät ohjelmassa omina lähtöinään.
Poniravit ja nuorten oma laji
Raviurheilu ei ole vain aikuisten laji. Poniravit tarjoavat lapsille ja nuorille oman kilpailumuodon, jossa ajetaan ponien kanssa omissa ikä- ja kokoluokissaan. Ponit jaetaan säkäkorkeuden mukaan kahteen kategoriaan, ja myös ohjastajien ikä on rajattu kategorian mukaan. Moni ravin parissa aikuisena jatkava on aloittanut nimenomaan poniraveista tai ravikoulusta – poniravit toimivat käytännössä koko lajin sisäänkäyntinä nuorimmille harrastajille. Poniravikilpailuissa hylkäyksen rajat ovat lisäksi tiukemmat kuin isojen hevosten kilpailuissa, mikä pitää nuorten ohjastajien kilpailut turvallisina jo alusta asti.
Sanasto ja lähtölistan taustat
Ravikuulutus ja lähtölista vilisevät termejä, jotka avautuvat parhaiten kokonaisuutena. Ravisanasto selittää yleisimmät ilmaisut kärjestä ja kuolemanpaikasta km-aikaan ja hylkäyskoodeihin – hyvä lähtökohta, jos lähtölistan tai kuulutuksen sanat tuntuvat vielä vierailta. Itse lähtölistan lukemista käydään läpi tarkemmin ravit tänään -osion omalla sivulla, joka keskittyy nimenomaan siihen, mitä yksittäisen hevosen kohdalla lähtölistassa lukee.
Näin pääset mukaan
Raviurheiluun voi tulla mukaan monta reittiä. Ravikoulu opettaa ohjastamisen ja ajamisen alkeet siinä missä ratsastuskoulu opettaa ratsastusta, eikä aiempaa hevoskokemusta vaadita – kurssit sopivat sekä täysin aloittelijoille että aiemmin hevosten kanssa toimineille. Jos kiinnostus kasvaa kilpailemisen tai valmentamisen suuntaan, ravivalmentajan työ ja Suomen Hippoksen lisenssijärjestelmä avautuvat omalla sivullaan: lisenssiluokkia on useita, ammattivalmentajasta harrastajaan ja junioriin, ja jokaiselle löytyy oma luokkansa kokemuksen ja tavoitteiden mukaan.
Moni tulee lajiin mukaan myös hevosen kautta. Hevosen omistaminen on Suomessa mahdollista sekä yksin että osakkuutena useamman omistajan kesken, ja osuuksia löytää useiden eri kanavien kautta. Ennen ensimmäistä varsinaista kilpailuaan hevonen osallistuu koelähtöön, jolla se osoittaa kilpailukelpoisuutensa; sama vaaditaan uudelleen, jos edellisestä kilpailusta on kulunut yli vuosi. Koelähdön ja varsinaisten kilpailujen välissä on usein myös paikallisravit, jotka tarjoavat vielä matalamman kynnyksen ensimmäisiin starteihin ennen täysimittaista kilpailu-uraa.
Kasvatus ja ura hevosalalla
Ravihevoset eivät synny valmiina kilpahevosina, vaan taustalla on kasvatusta ja jalostusta: oritarkastuksia, jalostusarvosteluja ja varsan rekisteröintiä, joka alkaa jo ennen kuin varsa on edes syntynyt. Koko hevosala tarjoaa myös ammatin monelle sen ulkopuolella, joka ei itse omista tai kilpaile hevosella. Hevosalan koulutus kertoo, millaisia tutkintoja ja oppilaitoksia Suomessa on hevostenhoitajaksi tai valmentajaksi haluavalle, ja mitkä koulutuspaikat tunnetaan erityisesti hevosalan osaamisestaan.
Laji juuriltaan
Raviurheilulla on Suomessa pitkä historia, joka ulottuu 1800-luvulle asti. Suomen raviurheilun historia käy läpi, miten laji ja sen keskusjärjestö Suomen Hippos ovat kehittyneet jäisellä joella ajetuista kilpa-ajoista nykyiseksi, järjestäytyneeksi urheiluksi.
Teivon vinkki: Jos laji on vielä vieras, aloita ravisanastosta ja lähtötavoista – kun ne ovat hallussa, lähtölistan ja kuulutuksen seuraaminen radalla käy paljon luontevammin.
Yksi laji, monta tapaa olla mukana
Raviurheilun vahvuus on siinä, ettei siihen ole vain yhtä sisääntuloreittiä. Osa tulee lajiin katsomon kautta, seuraten kilpailuja radalla tai kotisohvalta. Osa tulee ravikoulun kautta ajamaan itse. Osa taas päätyy mukaan hevosen omistajana ilman, että ajaa yhtään lähtöä itse. Nämä reitit eivät sulje toisiaan pois, vaan moni harrastaja liikkuu niiden välillä vuosien varrella – katsojasta tulee ravikoululainen, ravikoululaisesta osakas, ja osakkaasta ehkä lopulta lisensoitu ohjastaja tai valmentaja.
Kun perusteet ovat selvillä, kannattaa katsoa myös raviradat ja päivän ravit tänään -kalenteri – niistä näkee, missä ja millä tasolla lajia pääsee seuraamaan juuri nyt.