Teivonravit
Valikko
Hevoset

Viesker

Viesker oli suomenhevonen, joka voitti viisi peräkkäistä ravikuninkuutta ja alitti ensimmäisenä suomenhevosena kilometriajan 1.20. Ura ja saavutukset.

Lyhyesti

Rotu
Suomenhevonen (juoksija)
Syntynyt
1989
Isä
Vokker
Emä
Vieska

Suurimmat voitot

  • 1996-2000Ravikuninkuus (viisi kertaa peräkkäin)
  • 1995-1999Pohjoismaiden mestaruus
  • 1996-1998, 2000, 2002Suurmestaruusajo
  • 1996-2000Elitkampen (Ruotsi)
  • 2002Suurmestaruus Mikkelissä, Suomen ennätys 1.19,9 (ensimmäisenä suomenhevosena alle 1.20)
  • Ensimmäinen suomenhevonen, joka alitti kilometriajan 1.20
  • Vuoden hevonen 1996-1999
  • Siitosurallaan isä 1500 varsalle (1997-2019), joista 955 kilpaili raveissa
  • Ravinetin 2021 äänestyksessä valittu kaikkien aikojen parhaaksi suomenhevoseksi (72 % äänistä)
  • Kuoli helmikuussa 2022

Kun suomenhevosten kaikkien aikojen parasta äänestettiin vuonna 2021, tulos ei jättänyt epäselvyyttä. Viesker keräsi äänestyksessä 72 prosentin kannatuksen – selvästi enemmän kuin yksikään toinen ehdokas. Äänestystulos vahvisti sen, mitä raviväki oli jo pitkään ajatellut: harvalla, jos yhdelläkään toisella suomenhevosella, on yhtä täydellinen yhdistelmä kilpamenestystä, ennätystä ja siitosperintöä.

Nousu lajin huipulle

Viesker aloitti kilpauransa 1990-luvun alkupuolella, ja sen suorituskyky nousi nopeasti muiden yläpuolelle. Vuodesta 1996 alkaen se dominoi suomenhevosten ravikuninkuuksia tavalla, jota kukaan ei ollut ennen sitä nähnyt: viisi peräkkäistä kuninkuutta vuosina 1996–2000. Saman kauden aikana Viesker keräsi myös Pohjoismaiden mestaruuden viitenä perättäisenä vuonna ja voitti Suurmestaruusajon useaan otteeseen, viimeksi vielä vuonna 2002. Ruotsissa ajettu Elitkampen kuului samaan sarjaan voittoja vuosina 1996–2000, ja Viesker menestyi myös Suur-Hollola-ajossa toistuvasti koko uransa ajan.

Viiden peräkkäisen ravikuninkuuden sarja on erityisen poikkeuksellinen siksi, että kuninkuusravit ajetaan joka vuosi eri radalla ja usein erilaisissa olosuhteissa – voittaakseen viisi kertaa peräkkäin hevosen on pysyttävä lajinsa kärjessä vuodesta toiseen, riippumatta radan tai kilpailukauden vaihtelusta. Tämä yhtäjaksoisuus erottaa Vieskerin monesta muusta yksittäisen kauden huippuhevosesta.

Kilpaura kokonaisuutena

Koko kilpauransa ajan Viesker yhdisti nopeuden ja kestävyyden tavalla, joka teki siitä vaikean vastustajan lähdöstä toiseen. Kun moni kilpahevonen kokee nousu- ja laskukausia, Viesker pysyi kärkitasolla vuosia peräkkäin – piirre, joka näkyi sekä kuninkuusravien tuloksissa että lukuisissa muissa suurkilpailuvoitoissa saman ajanjakson aikana.

Ennätys, joka teki historiaa

Kesällä 2002 Viesker juoksi Mikkelissä ajan, joka nosti sen omaan sarjaansa suomenhevosten joukossa: 1.19,9, ensimmäisenä suomenhevosena koskaan alle 1.20-rajan. Ennätys oli osoitus siitä, että kotoperäinen rotu pystyy nopeuteen, jota siltä ei aiemmin ollut totuttu odottamaan, ja se nosti Vieskerin nimen esiin myös niiden keskuudessa, jotka eivät muuten seuranneet suomenhevosten lähtöjä tarkasti.

Vuoden hevonen neljä kertaa peräkkäin

Menestys kilparadalla näkyi myös vuosittaisissa tunnustuksissa: Viesker valittiin vuoden hevoseksi neljänä peräkkäisenä vuonna, 1996–1999. Yhtäjaksoinen kausi kertoo siitä, että kyse ei ollut yhden kauden ihmeestä vaan hevosesta, joka pysyi lajinsa kärjessä vuodesta toiseen.

Siitosura

Kilpauran jälkeen Viesker siirtyi siitokseen, ja sen vaikutus suomenhevoskantaan on ollut poikkeuksellisen laaja. Se toimi isänä noin 1500 varsalle vuosina 1997–2019, ja niistä lähes 955 kilpaili myöhemmin itse raveissa. Harvalla suomenhevosoriilla on ollut yhtä laaja jälkeläismäärä, ja Vieskerin verta kulkee siksi edelleen vahvasti nykyisessä suomenhevoskannassa.

Siitosuran laajuus tarkoittaa käytännössä sitä, että moni tänä päivänä raveissa juokseva suomenhevonen kantaa Vieskerin sukua jossain päin omaa sukupuutaan, vaikka yhteys ei aina näy heti nimestä. Kilpaurallaan saavutettu maine yhdistyneenä laajaan jälkeläismäärään on tehnyt Vieskeristä yhden koko rodun historian vaikutusvaltaisimmista yksittäisistä hevosista, ei pelkästään kilparadalla vaan koko suomenhevoskannan tulevaisuuden kannalta.

Miksi Viesker erottui muista

Viesker yhdisti kolme asiaa, joita harvalla hevosella on yhtä aikaa: poikkeuksellisen pitkän huippuvireen, konkreettisen ennätyksen ja laajan siitosvaikutuksen. Moni hevonen saavuttaa yhden näistä, mutta kaikkien kolmen yhdistyminen samassa yksilössä on harvinaista. Juuri tämä yhdistelmä selittää, miksi Viesker on edelleen, vuosikymmeniä kilpauransa huipun jälkeen, nimi, joka nousee ensimmäisenä esiin, kun puhutaan suomenhevosten kaikkien aikojen parhaista.

Perintö

Viesker kuoli helmikuussa 2022, mutta sen asema suomenhevosten kaikkien aikojen parhaana säilyi vahvana: samana vuonna järjestetty Ravinetin äänestys vahvisti sen, mitä moni raviväestä oli jo pitkään ajatellut. Yhdistelmä radalla saavutettua ennätystä, viittä peräkkäistä kuninkuutta ja laajaa siitosperintöä tekee Vieskeristä edelleen mittapuun, johon uusia suomenhevoslupauksia verrataan.

Teivon vinkki: Kun kuulet puhuttavan suomenhevosen kilometriennätyksestä, Viesker on nimi, joka kannattaa tuntea – se oli ensimmäinen rodun edustaja, joka rikkoi 1.20-rajan.

Jokivarren Kunkku on toinen suomenhevonen, joka on juossut lähelle Vieskerin ennätystä, ja kuuluisat ravihevoset -sivulta löydät lisää Suomen ravihistorian tunnetuimpia nimiä.