Jokivarren Kunkku

Nousu nuorten sarjoista

Jokivarren Kunkku näytti lupaavansa jo nuorena: se voitti Pikkupelimannin vuonna 2012 ja Pikkuprinssin seuraavana vuonna, kaksi keskeistä nuorten hevosten lähtöä suomenhevosten kalenterissa. Samana vuonna 2013 se voitti myös Suomenhevosten Derbyn, mikä vahvisti sen aseman ikäluokkansa kärkihevosena jo varhain.

Vahvistuminen kohti huippua

Seuraavina vuosina Jokivarren Kunkku jatkoi menestystään: se voitti kylmäverihevosten Suur-Hollola-ajon sekä vuonna 2014 että 2015, ja vuonna 2015 se lisäsi voittolistaansa vielä Savo-ajon ja Suurmestaruusajon. Sama kausi huipentui Joensuussa ajettuun ravikuninkuuteen, jonka Jokivarren Kunkku voitti vuonna 2015 – tittelin, joka on suomenhevosurheilun arvostetuimpia.

Kaikkien aikojen toiseksi nopein

Toukokuussa 2016 Jokivarren Kunkku juoksi Solvallassa ajetussa Elitkampenissa ajan, joka teki siitä suomenhevosten kaikkien aikojen listalla toiseksi nopeimman – ainoastaan Vitteri on juossut sitä nopeamman kilometriajan. Saman kauden aikana Jokivarren Kunkku piti myös hetken aikaa maailmanennätystä kylmäveristen hevosten 2100 metrin tempoajossa, ajalla 20,3 vuonna 2015. Molemmat saavutukset nostivat sen nimen esiin myös suomenhevosten ulkopuolella, kansainvälisen ravikentän keskusteluissa.

Valmennus Pihtiputaalla

Jokivarren Kunkkua valmennettiin Pihtiputaalla koko sen kilpauran ajan, ja tallin työ näkyi tuloksissa: hevonen pysyi kilpailukykyisenä vuosien ajan, mikä ei ole itsestäänselvyys huipulla juoksevalle suomenhevoselle.

Pitkäaikainen, sama valmennussuhde koko uran ajan on itsessään harvinaista huipulla kilpailevalla hevosella: moni kärkihevonen vaihtaa tallia uransa varrella, mutta Jokivarren Kunkun tapauksessa jatkuvuus valmennuksessa näkyi suoraan tuloksissa vuodesta toiseen.

Nuorten sarjoista ravikuninkaaksi

Jokivarren Kunkun ura on hyvä esimerkki siitä, miten suomenhevosten kilpaura tyypillisesti etenee: ensin nuorten ikäluokkien omat sarjat, sitten siirtymä avoimiin lähtöihin ja lopulta, jos taso riittää, suurkilpailujen kärkeen. Pikkupelimannin ja Pikkuprinssin voitot jo varhaisessa vaiheessa kertoivat, että kyseessä oli poikkeuksellinen yksilö, mutta vasta vuosien 2014–2015 suoritukset vahvistivat sen paikan suomenhevosten aikakauden kärjessä.

Ura päättyi ennenaikaisesti

Jokivarren Kunkku kuoli kesäkuussa 2024 siitostapaturman jälkeisiin komplikaatioihin. Uran päättyminen tällä tavoin muistutti raviväkeä siitä, että myös menestyneimmät hevoset ovat haavoittuvia – mutta se ei muuttanut sitä, mitä Jokivarren Kunkku ehti saavuttaa radalla: kuninkuuden, useita suurkilpailuvoittoja ja paikan suomenhevosten kaikkien aikojen nopeimpien joukossa.

Miksi Jokivarren Kunkku muistetaan

Jokivarren Kunkun ura yhdistää kaksi asiaa, joita harvassa suomenhevosessa nähdään samaan aikaan: puhdas nopeus, joka näkyi Elitkampenin ennätysajassa, ja kestävyys, joka näkyi vuosia jatkuneena suurkilpailumenestyksenä. Moni hevonen on nopea yhden kauden, mutta harva yhdistää huippunopeuden ja pitkän, tasaisen kilpaurankin samalla tavalla kuin Jokivarren Kunkku teki.

Suhde muihin suomenhevosten ennätyksiin

Jokivarren Kunkun ennätysaika Elitkampenissa ja sen maailmanennätys kylmäveristen tempoajossa ovat kaksi eri asiaa, mutta molemmat kertovat samasta perusominaisuudesta: poikkeuksellisesta nopeudesta suhteessa rotuun. Tempoajon maailmanennätys oli erityisen merkittävä saavutus, koska se mittasi suorituskykyä muita kylmäverisiä rotuja vastaan, ei vain muita suomenhevosia vastaan – laajempi vertailukohta, joka nosti Jokivarren Kunkun mainetta myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Teivon vinkki: Kun vertaat suomenhevosten kilometriaikoja, Jokivarren Kunkun ja Vitterin ajat ovat hyvä lähtökohta – ne ovat rodun kaksi nopeinta koko historiassa.

Viesker oli suomenhevosten toinen ennätysnimi, ensimmäisenä rodun edustajana alle 1.20-rajan juossut hevonen, ja kuuluisat ravihevoset -sivulta löydät lisää Suomen ravihistorian tunnetuimpia nimiä.