TAMPEREEN RAVITOIMINNAN VAIHEITA

Teivon raveja järjestävä Pohjois-Hämeen Hippos ry perustettiin 27.4.1909 innokkaiden puuhamiesten, johtaja Albert Backmanin, insinööri Wäinö Liljeroosin ja eläinlääkäri Matti Hervan koollekutsumassa kokouksessa Tampereen Seurahuoneella.

Ensimmäiset ravit ajettiin kuitenkin jo vuonna 1878 jääradalla. Ravit kustannettiin yksityisin varoin, toimeenpanijana oli talonomistaja R. Linberg.

Pohjois-Hämeen Hippos järjesti myös aluksi raveja jäällä kunnes Tampereen Kaupunginvaltuusto 2.11.1909 hyväksyi anomuksen maaradan rakentamiseksi. Työt aloitettiin ja syksyllä 1910 oli rata ja noin 500 hengen katsomo valmiina. Ensimmäiset kilpa-ajot järjestettiin maaradalla 10.-11.9.1910. "Ajoja suosi erinomainen sää ja osanottajien joukko oli komea", lehti kertoo myös, että " yleisöä saapui tilaisuuteen oikein tulvimalla".

Backman	Herva	Liljeroos

Pohjois-Hämeen Hippos järjesti vuonna 1912 ensimmäisenä Suomessa "Naisten ajot". Palkintoina jaettiin hopeisia talouskaluja. P-H H:n historiikki kertoo: "Hauska oli nähdä naistenkin suurta jännitystä. Ei heiltäkään puuttunut samantapaisia puheita kilpailujen jälkeen, kuin miehiltä. Kauniisti kaikki ajoivat. Ehken olivat monessa kohdin esimerkkinä miehillekin. Parhaan tuloksen sai rouva Olga Hinkka Vapullaan."

Maamme ensimmäiset kuninkuusravit ajettiin virallisesti Lahdessa vuonna 1924. Kuninkuusravit olivat saaneet alkunsa jo runsaat kymmenen vuotta aikaisemmin 28.9.1913 Tampereella Pohjois-Hämeen Hippoksen raviradalla. Kuninkuuskilpailun voitti silloin liikemies Vihtori Seppälän ori Peikko ennen Ujoa ja Oppia. Ykköspalkinto oli 2.000 mk ja kultainen kuninkuus-otsakoriste. Sääntöjen mukaan kuninkuuskilpailujen piti jatkua aina vuosittain joka syksy Tampereella, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Suuritöinen ja taloudellisesti raskas tapahtuma sekä noihin aikoihin maailmassa vallinnut epävarma tilanne olivat osasyyllisenä asiaan. Kuninkuusravien merkeissä Tampereella on ravattu myöhemmin vuosina 1932, 1945, 1953, 1978 ja 1995.

Maaradan katsomoa laajennettiin 1928 ja samalla rakennettiin tilat totalisaattoripeliä varten. Uudenaikainen 1200 hengen istumakatsomo todettiin vielä 1950-luvulla esimerkilliseksi yleisötilaksi ja siinä muodossaan se palvelikin tamperelaisia aina 70-luvun puoliväliin saakka.

Pohjois-Hämeen Hippos toi vuonna 1972 ohjelmaansa kaksi uutta suurkilpailua, Erilo-juoksun ja Lämminverikriteriumin. Erilo-juoksun nopein oli Ponnen-Poju ajalla 27,1a. Ensimmäisen 3-vuotiaiden Lämminverikriteriumin voitti Sören Leon ajama Tserboy ajalla 26,2a. Suomenhevosten Kriterium sai päivänvalonsa puolestaan kolme vuotta myöhemmin, jolloin Mauno Tammen ajama Tytön-Toive oli kilpailun ykkönen ajalla 31,5a.

Vuonna 1975 perustettiin Tampereen Ravirata Oy, joka ryhtyi huolehtimaan nykyisen Teivon raviradan ja katsomon rakentamisesta. Ensin valmistui itse rata ja totalisaattorihalli, vuoden -77 alussa ravintolakatsomo ja myöhemmin saman vuoden aikana istumakatsomo. Tallikahvio Teivonlinna valmistui tallikaarteeseen vuonna 1988.

Ensimmäiset ravit Pohjois-Hämeen Hippos ry järjesti uudella radalla 6.7.1976.

Kansainvälisesti Teivon merkittävimmät kilpailut ovat olleet vuosina 1988, 1992, 1996 ja 2003 ajetut U.E.T. Grand Prixit. Jorma Kontion ajama Jexpress Dahlia järjesti vuonna 1992 huikeat suomalaisjuhlat voittamalla tämän Euroopan merkittävimmän 4-vuotiskilpailun.
Kansainvälinen ohjastajien kutsukilpailu Johannes Frömming Rennen kuului 14 vuoden ajan Teivon ohjelmaan vuosina 1976-1989. Nykyisin Teivon kansainvälisyyttä yllä pitää vuodesta 1999 jatkunut Teivo – Tallinna ajajaottelu.

Eräs viime vuosien merkkipaaluista oli myös 19.9.1995, kun Teivossa ajettiin historian ensimmäinen supernelkku. Perinteinen V4-peli oli nimetty Super V4-peliksi, jota pelattiin myöhemmin myös neljällä muulla Länsi-Suomen yhteistyöradalla. Super V4 brändin lanseerauksella pyrittiin vastaamaan samaan aikaan Vermossa aloitetulle V5-pelille. Vuonna 2005 juhlittiin supernelkun kymmenvuotista taivalta Suomen suurimpana "heti rahat käteen"-pelinä. Jo tätä ennen oli peliyhtiö Fintoto Suomen Hippoksen tukemana aloittanut neuvottelut, joiden päämääränä oli sulauttaa Super V4 brändi keskusjärjestön tunnuksiin. Pitkät neuvottelut johtivat siihen lopputulokseen, että historian viimeinen Super V4 ravattiin Teivossa 4.9.2007. Jo muutama vuosi tätä aikaisemmin olivat brändistä luopuneet lähinnä keskusjärjestön kehotuksesta Turku, Forssa, Pori ja Seinäjoki.

Suomen Hippoksen vuosittaisissa Ravigaaloissa Teivo on saanut viime aikoina mainetta, sillä Teivon ravirata on valittu Vuoden raviradaksi vuosina 2001 ja 2005 sekä Vuoden poniraviradaksi 2009. Vuoden 2009 UET Grand Prix'n järjestelyt on palkittu gaalassa puolestaan kunniamaininnan arvoisesti.
Teivon ratamestari Voitto Vähänen on valittu Vuoden ratamestariksi vuosina 2002 ja 2004 sekä Teivon Ravinuoret saivat puolestaan Vuoden Nuorisoravikerho tittelin vuonna 2006.

Pohjois-Hämeen Hippos ry vietti 100-vuotisjuhliaan 27.-28.4.2009. Juhlissa julkaistiin myös HuK Mikko Korpelan kirjoittama historianteos "Tammelan takamailta Teivoon - Pohjois-Hämeen Hippoksen 100-vuotinen tarina".